Tornionjoen lohi elpyi 2000-luvulla

Tornionjoen lohikalastus elpyi 2000-luvun alussa kansainvälisten kalastuskiintiöiden avulla. Tämän ansiosta Tornionjokilaakson matkailu sai merkittävän piristysruiskeen, joka on kestänyt näihin päiviin asti.

Viime vuosina on kuitenkin ollut havaittavissa lohimäärien pieneneminen joessa. Helsingin Sanomien artikkelissa kysytäänkin, mitä tapahtui Tornionjoen lohi-ihmeelle, koska lohia kuolee jokeen myös tuntemattomista syistä.

Syitä voivat olla esimerkiksi lohien sairaudet ja geenimuutokset. Se, miksi Tornionjokeen ei nouse enää entistä määrää lohia, voi johtua liiasta merikalastuksesta ja kalastusmääräysten noudattamatta jättämisestä. Tornionjoen lohi siirtyy Puolan edustalle talvehtimaan, ja tällä alueella kalastusvalvonta on tehotonta.

Lohiturismi on paikallinen bisnes

Ryöstökalastus merillä voi siis pilata Tornionjokilaakson tärkeimmän matkailubisneksen. Jos kansainvälisiä kalastusmääräyksiä noudatettaisiin, Tornionjoen lohikin voisi pysyä sille kuuluvissa määrissä. Tämä pitäisi yllä myös matkailubuumia Tornionjokilaaksossa.

Parhaiten buumi on näkynyt majoitustarjonnassa. Pitkin jokivartta on syntynyt monenlaisia majoituspaikkoja, joissa myydään myös lohilupia. Lohiluvat-kyltti onkin yleinen näky Ylitornion, Pellon ja Kolarin pääteillä, koska lohilupia myydään niin monissa paikoissa.

Kuuluisia kalastuspaikkoja Tornionjokivarressa ovat esimerkiksi Lempeän suvanto tai Lappea. Näille seuduille on myös syntynyt paljon majoitusbisnestä lohituristeille. Lempeän suvannolla on tehty Lempeän vanhasta koulusta kalastajien hostelli. Lappeassa Kolarin puolella on mökkikylä leiriytyjille.

Aavasaksa on Tornionjokilaakson tunnetuin maamerkki

Tornionjokilaakson tunnetuin matkailukohde on kautta aikojen ollut Aavasaksa Ylitorniolla. Aavasaksa on osa Suomen kansallismaisemaa. Aavasaksa on ollut perinteisesti juhannuksenviettopaikka, mutta se on tunnettu myös keskiyönauringosta. Aavasaksanvaaran laella sijaitsee myös Keisarinmaja, joka tehtiin Keisari Aleksanteri toisen vierailua varten. Vierailu ei kuitenkaan toteutunut.

Napapiiri halkoo Tornionjoen Pellon Juoksengissa

Tornionjoenlaakson yksi suosittu pysähdyspaikka on napapiiri Pellon Juoksengissa. Kun 1980-luvulla suuret saksalaismassat matkasivat busseilla Norjan Nordkappiin, ne pysähtyivät lähes poikkeuksetta Juoksengin napapiirillä ja sen matkamuistomyymälässä ja kahvilassa.

Kukkolankoski on nähtävyys Torniossa

Kukkolankoski Tornion Kukkolassa on suosittu pysähdyspaikka. Matkailumielessä koskesta on ottanut enemmän irti Ruotsi, jossa sama koski on Kukkolaforsen-niminen. Tornionjokilaakson matkailua värittääkin Ruotsi, jonne on sillat Ylitorniolta ja Pellosta. Kolarista pääsee myös joen yli Ruotsiin, mutta siellä rajajoki muuttuu Muonionjoeksi.

Lohiturismi yhdistää Suomea ja Ruotsia entisestään Tornionjokilaaksossa. Ruotsin Tornionjokilaakson voi sanoa olevan perinteiltään suomalainen ja suurin osa sen paikannimistä on myös suomenkielisiä.