Wrightin veljekset käynnistivät vallankumouksen. Kuten hyvin tiedämme, Wrightin veljeksiä pidetään maailman ensimmäisen lentokoneen keksijöinä. Heidän rakentelunsa ja kokeilunsa johti 17. joulukuuta 1903 tapahtuneeseen ensimmäiseen lentoon, joka kesti noin 12 sekuntia ja oli pituudeltaan 36 metriä. Alku oli vaatimaton, ja siihen nähden onkin lähes mykistävää ajatella, miten lentomatkailu on kehittynyt tähän päivään saakka. Lentokoneet mullistivat muun muassa matkailun, postinkuljetuksen sekä sodankäynnin. Lentäminen on yhdistänyt ihmisiä ennennäkemättömällä tavalla.

Kolikon toinen puoli – saasteet

Lentomatkailu on mahdollistanut muun muassa Thaimaan matkojen hinnan laskemisen sellaiselle tasolle, että lähes kuka tahansa suomalainen voi lähteä ainakin kerran elämässään Phuketin aurinkoon. Valitettavasti lentäminen tuottaa valtavia määriä hiilidioksidia: yhden Phuketin matkan päästöt tuottavat yhtä paljon hiilidioksidia kuin 170 000 kilometrin ajaminen autolla.

Vuonna 2015 solmittiin Pariisin ilmastosopimus, jossa maailma sitoutui rajaamaan maapallon keskilämpötilan nousun enintään 1,5 asteeseen. Tähän tavoitteeseen pääseminen edellyttää valtavia ponnisteluja, ja siihen nähden onkin kiusallista, että matkailun suosio sen kuin kasvaa kasvamistaan. Lentoliikenne on kuitenkin monella tapaa yritysmaailman kannalta erittäin hyödyllinen asia, joten nyt maailman tavoitteena onkin kehittää lentokerosiinin sijaan muita energianlähteitä, joilla pystymme matkailemaan kuten tähänkin asti.

Sähkölentokoneet – potentiaalia lyhyille välimatkoille

Viime vuosina on kuultu suurten autovalmistajien kehittävän kilpaa uusia sähköautoja, joten varsin odotettua on, että sähkö tekee tulemistaan myös lentokoneisiin. Heinäkuun 2018 lopussa Suomessa tehtiin historiaa, kun maamme ensimmäinen sähkölentokone teki ensilentonsa.

Helsingissä ilmaan noussut sähkölentokone pystyy lentämään noin tunnin ajan, mikä ei riitä edes Helsingistä Tampereelle. Vaatimattomasta alusta huolimatta sähkölentokoneisiin ladataan kovia odotuksia: Norjan tavoitteena on muuttaa kaikki maan sisäiset lennot sähköisiksi vuoteen 2040 mennessä. Myös Suomessa sähkölentokoneet voisivat mullistaa liikenteen mahdollistamalla kaupunkien väliset lennot.

Biopolttoaineet – kerosiinin korvaaja pitkille lennoille?

Sähkölentokoneiden ongelma on akkujen paino, mikä korostuu pitkillä lennoilla. Siksi pitemmillä lennoilla kerosiinin korvaajaksi on suunniteltu biopolttoaineita. Biopolttoaineisiin liittyy kuitenkin monia ongelmia, kuten bioraaka-aineen alkuperä, polttoaineen huonompi energiasisältö sekä korkeampi hinta. Suomen näkökulmasta biopolttoaineiden käyttö on kuitenkin mielenkiintoista, sillä maamme on pullollaan biopolttoaineiden raaka-ainetta, metsää. Vaikuttaa todennäköiseltä, että lentopetroliin tullaan tulevaisuudessa sekoittamaan uusiutuvaa komponenttia samaan tapaan kuin bensiiniin lisättiin etanolia.