Kroatialla on takanaan vaikeita aikoja. Näin ei ollut kuitenkaan vielä 1980-luvun lopussa, jolloin se oli osa Jugoslaviaa, joka lukeutui itäblokin vauraimpiin maihin. Jo Jugoslavian aikana turismi oli erittäin tärkeä tulonlähde Kroatialle, mutta vuodesta 1991 vuoteen 1995 kestänyt sota oli kova isku maalle. Sen jälkeen turismi on kasvanut jo aiempaa suuremmaksi.

Tuuria rajankäynnissä

Kun katsoo Kroatiaa kartalta, on helppo nähdä, miksi turistit saapuvat sankoin joukoin maahan. Maa omaa nimittäin Adrianmeren rannalta pitkän ja mutkikkaan rantaviivan saarineen. Jos tilannetta vertaa naapurimaa Bosniaan, voi todeta kroatialaisilla käyneen tuurin: Bosnia omaa vain pikkuisen kaistaleen merelle, kun taas Kroatia on lähes pelkkää rantaviivaa.

Lukuja ja tilastoja

Vuodesta 2000 lähtien turistien lukumäärä Kroatiassa on kasvanut joka vuosi, lukuunottamatta vuotta 2008, jolloin koko maailma oli pysähtyä talouskriisin vuoksi. 1980-luvun puolessa välissä maassa kävi turisteja 10 miljoonaa, mutta turistien määrä laski 1990-luvulla Balkanin levottomuuksien vuoksi. Vasta vuonna 2006 vanha ennätys ylitettiin. Viime aikoina kasvu turistimäärissä on ollut hurjaa, ja viime vuoden lukemista voitiin tuskin edes haaveilla parikymmentä vuotta sitten: komeat 17 miljoonaa turistia vieraili neljän miljoonan asukkaan maassa vuonna 2017.

Kuten jo Jugoslavian aikoihin, myös nykyään saksalaiset ovat Kroatian suurin turistiryhmä. Seuraavana listalla ovat itävaltalaiset. Koska kroatialaisia on lähtenyt paljon työläisinä ja pakolaisina molempiin saksankielisiin maihin, on turistien joukossa paljon myös niitä, jotka vierailevat omilla synnyinseuduillaan. Kiinalaiset eivät vielä ole löytäneet Kroatiaa, joten maan turistiluvuissa on vielä valtavasti kasvupotentiaalia.

Apua yllättävältä taholta

Länsi-Euroopan talouksia kiinni kuromaan pyrkivä Kroatia sai yllättävää apua turismiinsa Game of Thronesilta. Huippusuosittua sarjaa nimittäin kuvattiin Dubrovnikissa. Nykyään turisteja on jo niin paljon King’s Landingin tapahtumapaikkoja ihmettelemässä, että väenpaljous häiritsee Unescon maailmanperintökohteena tunnetun kaupungin asukkaita. Tuskinpa vuonna 1991 piirityksen keskellä pelänneet dubrovnikilaiset olisivat osanneet aavistaa, miten paljon vajaan 30 vuoden kuluttua turisteja oikein tuleekaan!

Kroatian turismi tulevaisuudessa

Turismi on mahdollistanut sen, että moni kroatialainen voi jäädä kotimaahansa, eikä heidän tarvitse muuttaa töiden perässä Länsi-Eurooppaan. Kuitenkin esimerkiksi Dubrovnikin väestönpaljous aiheuttaa huolta. Kroatian hallituksen kannattaisikin markkinoida kohteita Kroatian sisämaassa ja panostaa kulkuyhteyksiin, jotta yhä useampi menisi King’s Landingin sijasta vaikkapa Krkan kansallispuistoon.